Ensimmäinen.

Hei Sinulle!

Ensimmäinen kirjoitus.

Onneksi ei ole yhtään paineita kirjoittaa jotain lyhyttä, hauskaa ja nasevaa.

Pidemmittä puheitta voisin paljastaa itsestäni jotain (ei, en vilauta). Koska pääni on tällä hetkellä melkoisen tyhjä niin parhaiten varmaan luonnistuu tähän väliin perinteiset ranskalaiset viivat:

• Hei! Olen Taru ja paheeni on autot.
• Olen rakastanut (vahva sana, tiedän, mutta pitää melkoisen hyvin paikkansa kohdallani) moottoriajoneuvoja niin kauan kuin muistan. 
• Autot ja moottoripyörät on heikkouteni. Heikkouteni on myös se, että minulla on vain BC ajokortti. Nopeimmat tajusivatkin jo varmaan ristiriidan... No se A on vaan jotenkin jäänyt suorittamatta, mutta kyllä sen vielä suoritan! Lupaan!
• En ole merkkiuskollinen. Amerikkalaiset, saksalaiset, japskit. You name it.
• Vaikka koko elämäni olen hevosvoimista pitänyt, niin tekniikka on vielä melkoisen hepreaa. Mutta pikkuhiljaa sitäkin opiskellaan ja jonain päivänä toivon, että voin sanoa: "Ihan ite tein!" 
• Tämän hetkinen prinssini on Honda Civic Type-R -08. Tottelee kutsumanimeä Räyhä.
• Kyllä. Inhimillästän prinssini, eikun... autoni!
• Itselläni jo jonkin aikaa takaraivossa kutkutti ajatus ihan omasta vähän tehokkaammasta autosta, jota voisi kiusata myös radoilla. Sen tuloksena Räyhä muutti luokseni ja tänä kesänä (ihan vaan varmuuden vuoksi jos joku ei nyt muista, nyt on 2013) ollaan alettu kiertämään yhdessä radoilla ajalemassa. Olen siis aivan noobie näissä hommissa, joten armoa rakkaat kanssa eläjät. Älkää kivittäkö minua. 
• Vaikka homma on todella vielä ihan alussa/ lapsen kengissä/ mitä näitä nyt sanontoja on... niin innostus tähän touhuun on käsinkosketeltava, tai pikemminkin korvin kuultava. (Jonka voi todistaa rakkaat ystäväni jotka jostain syystä ei enää kutsu minua mihinkään?! Jännä juttu! Tosin myönnän, että jos jauhan tuntikausia kateista, jarrulevyistä, ajamisesta ym. niin välttämättä PerusPirkko alkaa hiukan väsymään minun juttuihin... Kyllä minäkin väsyisin jos joku jauhaisi meikäläiselle tuntikausia sen lapsen syömisestä/ kakan väristä/ nyt se osaa jo sitä ja tätä... Kohta saan varmaan lokaa niskaani kun otin tuollaisen esimerkin? No, jos alkuun sovitaan, että jos ottaa tätä lukiessa jo pattiin ja vetää sen kuuluisan herneen nenukkaan niin suosittelen vaihtamaan sivustoa jo vähän vikkelään.)
• Ainiin. Jos vaikka paljaistaisin itsestäni jotain muutakin. Olen kauniisti sanottuna työnarkomaani. Olen onnekas ja löytänyt oman juttuni media-alalta. Siellä ollaan, eikä pois lähetä. Koska peruspäiväduuni ei riitä harrastan myös muutamassa extraduunissa lisätöitä. 
• Koska nyt alkaa pahasti kuulostaa siltä, että en muuta teekkään kuin töitä (mikä välillä kyllä pitää paikkansa) niin on minulla muitakin harrastuksia (autojen lisäksi). Jos en ole töissä, niin minut löytää melko varmasti joko salilta huhkimassa painojen kanssa tai tatamilta potkunyrkkeilemästä. 

Että sellaista. Eipä tuo kaikkea kerro, mutta avaa ehkä hiukan asiaa kuka täällä ruudun toisella puolella on!

Tästä blogin perustamisesta myös vielä muutama ajatus. Tämä on pyörinyt mielessä jo talvesta lähtien, että olisi hauska johonkin kerätä kuvia, ideoita, muistoja autojen parista elämässäni. Jotenkin olen kuitenkin torpannut idean itseltäni, ehkä kainoa vienoutta ilmassa? No nyt kuitenkin rohkaistun ja tässä sitä ollaan :) 

Tästä alkaa (sileä asfaltti)tieni.

Lamborghissa. Okei, ei se kyllä liikkunut... mutta sain sentään käydä istumassa siellä!